Maanantaina 12.10.2026 MOT-ohjelma (Hitaasti syöpähoitoon | MOT | Yle Areena) syövän hoitoviiveistä oli karua jatkumoa keväällä julkaistulle MOT-ohjelmalle Suomen muista Pohjoismaista jälkeen jääneistä hoitotuloksista (Suomen syöpähoito laahaa | A-studio | Yle Areena). Tilannetta ei helpota ollenkaan se, että vaikka asiantuntijoilla on jaettu näkemys siitä, millaisia toimia tilanne korjaantuakseen tarvitsisi, (17.50 alkaen Lyökö Trumpin vaalipaniikki Ukrainan kanveesiin? | A-studio | Yle Areena) ei poliittinen tahto tähän tunnu riittävän, saati investointihalukkuus.
Syöpäklinikan Tukijat ry tukee HUS Syöpäkeskuksen hoitohenkilökuntaa ja potilaita sekä heidän läheisiään täysin vapaaehtoisvoimin. Yhdistys on tehnyt tätä perustamisestaan (2002) lähtien. Tiesittekö, että HUS Syöpäkeskus on ensimmäinen (vuonna 2014) Suomessa Comprehensive Cancer Center (CCC) akreditaation saanut syöpäsairaala? Uusimman vuonna 2026 päivitetyn kriteeristön mukaan Syöpäkeskuksella on OECI:n korkein mahdollinen sertifikaatti, Comprehensive Cancer Centre with Research Excellence. Kaiken huolipuheen, tunnistettujen puutteiden ja pettymysten keskellä olisi tärkeää muistaa se, että isolta osin suomailanen syövän hoito on edelleen hyvää. Syöpään sairastuu noin 37 000 suomalaista vuosittain, mutta kaksi kolmesta paranee. Kiistatta korjattavaa on paljon, mutta urakka voi tuntua vähemmän raskaalta, jos muistaa ja keskittyy huomaamaan, missä kaikessa kuitenkin onnistumme, missä kaikessa olemme hyviä. Kaikkea ei tarvitse korjata. HUS Syöpäkeskuksen potilaista yli 90 prosenttia suosittelee Syöpäkeskuksesta saamaansa palvelua (Syöpäkeskus | HUS).
Elämme aikaa, jossa syöpädiagnoosin saaminen on ehkä vielä entistä pelottavampaa. Jo osa lääkäreistäkin on huolissaan kansalaispulssin sykkeestä (Kansalaispulssi 16.4.2026 (2).pdf). Luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on laskenut hälyttävästi viime vuosina ja sosioekonomisen aseman aiheuttama eriarvoistuminen lisääntyy. Tässä huolipuheiden, pettymysten ja tyytymättömyyden kyllästämässä ajassa ei voi olla ajattelematta, millaista on tehdä hoito- tai lääkärin työtä syöpäpotilaiden parissa. Voinemme olla yhtä mieltä siitä, että varmasti jokainen syöpään sairastuneita hoitava taho tekee parhaansa jokaisen sairastuneen ja heidän läheisensä hyväksi. Julkisen tyytymättömyyden ja esiintuotujen epäonnistumisten täytyy tuntua pahalta, vaikka ne eivät omasta työstä tai tekemisestä johtuisikaan.
Yhdysvaltalainen psykologi, Herbert Freudenberger otti käyttöön sanan burn-out käyttöön vuonna 1974 kuvatessaan vapaaehtoistyöntekijöiden uupumista New Yorkin kriisikeskuksessa. Käyttäessään arkikielistä metaforaa “palaminen loppuun” hän kuvasi tilaa, jossa ihminen uupuu siihen, ettei pysty auttamaan kuten toivoisi. Tämän tapahtuessa auttamisammateissa, kuten hoitajat, lääkärit tai sosiaalityöntekijät, voi lisäkuormaa tulla myös mahdollisesta arvoristiriidasta, jos ei esimerkiksi säästöjen takia voi tarjota potilaalle jotain, mistä uskoisi tämän hyötyvän.
Vaikka Syöpäklinikan Tukijat ry ei pysty kannattelemaan koko Syöpäkeskusta ja sen henkilökuntaa, on se tehnyt ja tekee merkityksellisiä tekoja niiden hyväksi. Vuonna 2025 ja 2026 yhdistys keräsi lahjoitusvaroja niin, että pystyttiin hankkimaan 2 kuntopyörää syöpään sairastuneiden kuntoutukseen hematologian osastolle. Yhdistys palkitsee stipendillä vuosittain syöpäsairaanhoitajan ja -lääkärin sekä tukihenkilöstön edustajan ja piristää potilaita jakamalla suklaata jouluna sekä naisten- ja miesten päivinä. Kotiutuville lapsisyöpäpotilaille on jaettu tarra-arkkeja ja nuorille syöpäpotilaille elokuvalippuja kiitokseksi jaksamisesta hoitojen aikana. Pienet asiat ovat isoja asioita ja usein ele on merkitykseltään tekoa suurempi.
Tiedämme, että loppuun palaessa ihminen menettää energiansa, motivaationsa ja kykynsä selviytyä työn vaatimuksista. Loppuun palamista ehkäisee se, että työn merkityksellisyys tunnistetaan ja kerrotaan ääneen. Loppuun palamista ehkäisee kiitos. Tehdessämme töitä yhä paremman ja yhdenvertaisemman syövänhoidon puolesta on perusteltua kysyä, kuka tukee Tukijaa? Olisitko se sinä?
Kirjoittaja on Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja, Syöpäklinikan Tukijat ry:n hallituksen jäsen ja lisäksi hän toimi Kansallisen Syöpästrategian Potilaan osallisuus ja ihmislähtöiset palvelut työryhmän puheenjohtajana.
Kuva luotu tekoälyn avulla.
Kirjoittanut:
Jaa artikkeli
